TUULEN TIET
Bravade-nokkahuilukvartetin 15-vuotisjuhlakonsertti
Tuulen tiet -konsertti on monipuolinen kokonaisuus musiikkia Bravade-nokkahuilukvartetin 15-vuotiselta taipaleelta. Ohjelman punaisena lankana kulkee maantieteellinen läpileikkaus Etelästä Pohjoiseen. Matka alkaa italialaisen keskiajan ja renessanssimusiikin helmistä, kulkien Englannin hovien kautta Suomeen. Lopulta tuulen tiet vievät Keski-Euroopan katedraalien ja barokinajan suurten säveltäjien maisemiin. Konsertissa kuullaan myös japanilaista nykymusiikkia muistona Bravaden Japanin kiertueilta. Pohjoisen tuulahduksen ohjelmaan tuovat Bravadelle vuonna 2020 sävelletty teos Sid Hilleltä sekä ruotsalainen polska Bravaden omana sovituksena.
Bravade-nokkahuilukvartetti
Sunniva Fagerlund
Pauliina Fred
Hanna Haapamäki
Hanna Paatelma
Ovet klo 19.00
Showtime klo 20.00
Kalliosalin baari on auki tilaisuuden ajan (huom! vain korttimaksu).
Liput 15 € / 10 € ovelta ja ennakkoon Holvista (https://holvi.com/shop/ensemblenylandia/)
Kalliosali: Pengerkatu 11, 00530 Helsinki.
Esteetön sisäänkäynti sisäpihan kautta sovittavissa etukäteen: info@ensemblenylandia.info
Bravade on erityisesti renessanssinokkahuiluihin perehtynyt, aktiivisesti toimiva ja valovoimainen nokkahuilukvartetti. Toimintansa yhtye aloitti vuonna 2004. Bravaden muusikot ovat opiskelleet vanhaa musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Stadiassa, Hollannin ja Saksan musiikkikorkeakouluissa sekä useilla mestarikursseilla. Kvartettina Bravade on opiskellut mm. maailmankuulun Flanders Recorder Quartetin perustajajäsenen Han Tolin sekä Hampurin musiikkikorkeakoulun professorin Peter Holtslagin johdolla.
Bravade on konsertoinut Japanissa, Italiassa, Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa sekä lukuisilla maamme musiikkifestivaaleilla, kirkoissa ja konserttisaleissa. Bravaden tavoitteena on esitellä kuulijoilleen nokkahuilumusiikin laajaa kirjoa sekä tuoda esiin upeiden soittimiensa sävyjä ja mahdollisuuksia. Kvartetin monipuolisesta ohjelmistosta löytyy musiikkia keskiajalta nykypäivään, säväyttäviä poikkitaiteellisia kokonaisuuksia sekä suuren suosion saaneita lastenkonsertteja.
Tärkeä osa Bravaden toimintaa on yhteistyö muiden muusikoiden, taiteilijoiden ja nykysäveltäjien kanssa. Kvartetti on tehnyt yhteiskonsertteja mm. sopraano Tuuli Lindebergin, sopranista Pasi Hyökin, altto Teppo Lampelan, cembalisti Petteri Pitkon, urkuri Markku Mäkisen sekä käyrätorvikvartetti The Golden Hornsin ja Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa. Monitaiteellisissa esityksissään Bravade on tehnyt yhteistyötä mm. tanssijoiden Elina Häyrynen ja Jukka Tarvainen kanssa. Vuonna 2016 Bravade kantaesitti Olli Virtaperkon ja Sebastian Fagerlundin nokkahuilukvartetot. Vuonna 2017 yhtye kantaesitti Helsingin Juhlaviikoilla Antti Auvisen multimediateoksen nokkahuilukvartetille ja videolle.
Bravade toimii aktiivisesti myös lastenkulttuurin saralla: näytelmällisiä Hajamielinen säveltäjä ystävineen, Heviveljekset ja KlaSarit kilpasilla sekä Neljän vuodenajan metsästys! -konsertteja on esitetty yli kaksisataa kertaa.
Bravaden ensilevy Reflections of the Past and Present (Pilfink records) julkaistiin helmikuussa 2014. Kvartetti on mukana myös Oulaisten nuorisokuoron Virsiä-levyllä (Alba Records, 2012). Saara Cantellin ohjaamassa lastenelokuvassa Onneli ja Anneli (2014) Bravade esittää Anna-Mari Kähärän säveltämää musiikkia.
Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Koneen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin Rahasto ovat tukeneet Bravaden taiteellista toimintaa sekä työskentelyä lastenkulttuurin saralla.
Bravade kiittää Tuulen tiet -juhlakiertueen järjestämisen mahdollistamisesta Suomen Kulttuurirahastoa.
Renessanssinokkahuiluista:
Vuoden 2004 keväällä saapui Suomeen kiloittain vaahterapuuta: kahdeksan Adriana Breukinkin rakentamaa erikokoista renessanssinokkahuilua lensi Hollannista uuteen kotimaahansa. Bravaden nokkahuiluperheen pienin jäsen on sopraano ja suurin lähes kaksimetrinen subbasso. Syksyllä 2006 perhe kasvoi ottolapsella, toisella f-bassolla. Perheen suurimmat nokkahuilut on tehty kanadalaisesta ja pienimmät hollantilaisesta vaahterasta.
Bravaden käyttämien nokkahuilujen malleina ovat Wienin taidehistorallisen museon kokoelmissa olevat Bassano-nokkahuilut, jotka ovat peräisin 1500-luvun alusta. Näiden nokkahuilujen rekisteriala on oktaavi ja seksti ja otteina käytetään ns. Ganassi-otteita(Opera Intitulata Fontegara, Venetsia, 1535). Renessanssinokkahuilujen poraus on suurempi kuin barokkinokkahuiluissa. Tämän vuoksi soittimissa on vahvemmat matalat äänet ja sointi, joka soveltuu erittäin hyvin yhtyesoittoon.
Renessanssinokkahuiluyhtyeet tulivat tärkeäksi osaksi Euroopan hovien musiikkielämää 1500-luvulla: mm. Englannin kuningas Henrik VIII oli innokas nokkahuilisti ja palkkasi hoviinsa vuonna 1540 viisi kuuluisan venetsialaisen Bassano-muusikkoperheen jäsentä. He soittivat hovin nokkahuiluyhtyeessä, ja heidän valmistamansa soittimet olivat käytössä Englannin hovissa yli 90 vuotta. Nokkahuiluyhtyeet kuuluivat olennaisena osana niin hovin tanssiaisiin kuin kirkollisiin tilaisuuksiinkin.
Bravade. Kuva: Ville Paul Paasimaa